keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

Huopikkaat, huopikkaat

Satuin vähän aikaa sitten möläyttämään bookcrossingtapaamisessa tekeväni aika paljon käsityöitä ja crossaritoveri kysyi haluaisinko hänen ylijäämäaskarteluhuopiaan. Ja koska en osaa kieltäytyä ilmaisista askartelutarvikkeista, niin nyt sitten varastoista löytyy valkoista, vihreää ja punaista huopaa.

Olin halukas ottamaan huovat vastaan osittain, koska olin nähnyt muutamaa päivää aikaisemmin kuvan kaulakorussa, jossa oli rautalankaan pujotettuna erivärisiä ja -paksuisia huopapaloja, ja olin kovasti inspiroitunut kyseisestä kuvasta. Luonnollisestikaan en enää jälkeenpäin onnistunut löytämään kyseistä kuvaa, mutta ainakin mielekuvissa se ainakin on tosi hieno ja toimi varsin vahvasti inspiraationa tälle kaulakorulle:

Korussa on yhdistetty valkoista huopaa ja kirpparikorusta kierrätettyjä helmiä. Helmien väliin on lisätty aina neljä huopapalaa. Palaset ovat 2x2cm neliöitä, joiden kulmat on pyöristetty vapaalla kädellä. Näin syntyi ainakin minun silmääni miellyttänyt epätasaisehko lopputulos. Helmet ja huopa on kanavaneulan avulla pujotettu paksuhkoon mustaan naruun ja kiinnitetty useilla solmuilla toisesta korusta talteen otettuun ketjunpätkään ja lukkoon. En ole ihan varma, onko puhtaanvalkoinen huopa noihin helmiin kaikkein sopivin, mutta aika hauska koru tästä joka tapauksessa tuli. 


Kaulakorun jälkeen halusin kokeilla huovan käyttöä vähän toisella tavalla yhdistettäessä helmiin ja päädyin tekemään kaksi tällaista rannekorua. Rannekoruissa on siis sentin levyinen huopasuikale, jota pujotin "laskostaen paksuun metallilankaan. Huopakerrosten väliin päädyin pujottamaan jälleen kirpparikorusta purettuja pieniä, punaisia muovihelmiä. Metallilanka oli 20cm pätkä, jonka päät taivutin lenkuiksi ja joiden väliin kiinnitin hopeisen lukon.

Näistä rannekoruista tuli kamalan söpöjä ja erityisen hauskaa on, että huovan voi pyörittää kierteelle, jolloin korun ulkomuotoa voi muovata aika paljonkin. Oikeastaan harmittaa, etten osaa oikeasti käyttää rannekoruja. Nämäkin siis päätynevät myyntiin tai lahjoiksi jossain vaiheessa.

Huopavillitys ei ole loppunut tähän, joten huopajuttuja on varmaan tulossa lisää tännekin.

keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Metalhead

Äskettäin on aiemmin mainittujen korvisten ohella syntynyt myös vähän toisenlaisia (ja ei ehkä ihan niin itseni näköisiä) koruja.

Ensimmäisissä on käytetty jo reilusti yli vuosi sitten ostettuja suorakaiteen muotoisia metallihelmiä yhdistettynä punaisiin siemenhelmiin. Helmet on pujotettu ohueeseen muovipäällysteiseen metallivaijeriin (tai mitä se nyt on), jolloin päät yhdistämällä syntyi nätti joustava pisaramuoto. Inspiraationa rakenteelle toimivat viime kesänä Amsterdamista ostetut hippikorvikset. Nätithän näistä tuli ja identtisiä korviksia syntyikin kahden parin verran, mutta ihan varma en ole vielä, onko nämä sellaisia korviksia, joita tulisi käytettyä. Joka tapauksessa ainakin toinen pari on tarkoitus myydä pois jossain vaiheessa.

Toiset korvikset ovat tällaiset aika kokeelliset juhlakorvikset. Idea näihin lähti, kun kaverin kanssa kaupoissa kierrellessä näin näyttävän kaulakorun, jossa oli ketjuja viritetty vähän vastaavalla tavalla. Ketjuista muodostui tosi makea kerroksellinen fiilis, jota halusin oitis jäljitellä itse! En myöskään halunnut korvisten ketjujen olevan turhan lyhyitä, joten jätin niihin reilusti pituutta, minkä vuoksi korviksista tuli suhteellisen painavat.

Näin jälkikäteen voinee todeta, että ehkä ne ketjut olisivat vähän lyhempiäkin olla ilman, että lookki olisi kamalasti kärsinyt. Silloin ainakin korvat kestäisivät näiden kantamista vähän pidempään. Toinen pitkien ketjulenkkien aiheuttama ongelma on, ettei tällainen lyhytkaulainen naisihminen oikein voi näitä pitää ilman, että ne tuppaavat kolisemaan hartioihin. Eipä niin, että nämä varsinaisesti olisivat omaa tyyliä olleetkaan, halusin vain kovasti päästä kokeilemaan tuota rakennetta. Eli jos joku pitkäkaulainen ja vahvakorvainen sattuu tätä lukemaan ja näistä korviksista tykkäämään, niin laittakoon viestiä tulemaan! Sama koskee myös ensimmäisten korvisten toista (ellei peräti molempia) pareja.

tiistai 22. kesäkuuta 2010

Yhdestä kolmeksi

Toissa viikonloppuna ehdin pitkästä aikaa Valtterin kirpputorille Vallilan makasiineille. Valtteri on kokonsa ja laajan valikoimansa puolesta suosikkikirpputorini ja talvikaudella aina Helsingissä vieraillessa on ollut tapana poiketa Valtteriin lauantai aamuisin. Fakta on, etten ole kertaakaan lähtenyt sieltä tyhjin käsin ulos, mutta ostosretkien tulokset ovat vaihdelleet paljonkin. Joskus löytyy ihan vähän jotain ihan pientä ja toisinaan rahtaan kirpputorilta kotiin täysiä kasseja tavaraa. Tämä visiitti lukeutui jälkimmäiseen kategoriaan.

Mukaan tarttui vaatteiden ja kirjojen ohella myös oheiset isot riippukorvakorut. Ihastuin näiden neliöiden kuviointiin heti, vaikka osa neliöitä kiinnittävistä renkaista puutuikin, oli hinta niin edullinen, että korvikset pakattiin laukkuun.

Kotona sitten ryhdyin korjailemaan korviksia ja siirtelin vähän renkaita (varastossa ei ollut laisinkaan tarpeeksi pieniä), jotteivät korvikset ihan kummallisesti repsottaisi ja sainkin kokonaisuuden näyttämään ihan hyvältä. Isot ja näyttävät koruthan nuo ovat, ja vaikka olenkin näyttävien korvisten ystävä (en hirveästi muita koruja käytä), niin näitä mallaillessa tuli kuitenkin sellainen olo, että näissä on jo etenkin lyhyttä kaulaani vasten vähän liikaa massaa ja alkuperäisessä kuosissaan ne jäisivät luultavasti aika vähälle käytölle.

Vaan eipä hätää, koska olen tällainen tee se itse -nainen, niin päätin purkaa korvikset osiin ja rakentaa niistä useampia uusia koruja! Lopulta yksistä korvakoruista syntyikin peräti kolme uutta paria.
Ensimmäisenä syntyi todella yksinkertainen kahdesta alkuperäisen korviksen neliöstä renkaalla yhdistetty riipus. Pituuttahan näilläkin korviksilla on se sama, kuin alkuperäisillä, mutta koska neliöitä ei enää ole tuossa sivuilla, niin kokonaisuus on sopivasti kevyempi ja nämä pääsevätkin huomattavasti todennäköisemmin ja usemmin käyttöön, kuin alkuperäiset.

En hallunnut käyttää toisiin korviksiin kaikkia loppuja neliöitä, joten näiden pohjana toimi yksi yksittäinen neliö, johon yhdistin eri ruskean sävyissä hohtavia pieniä pitkulaisia helmiä, joita ostin joskus viime syksynä nätin värilajitelman. Olin todella innoissani, kun keksin näille helmille vihdoin käyttö, joskin ohuesta rautalangasta kiinnityksen väkertäminen näihin oli kyllä kiitettävän työlästä (pienistä kiinnitysrenkaista nyt puhumattakaan..). Kuvasta riippuvat helmet eivät näytä ihan niin näteiltä, kuin livenä, mutta oikein hauskasti ne korviksen perässä roikkuvat. Nämä eivät muuten ole niitä ihan tavallisimpia suoria, pyöreitä helmiä, vaan itse asiassa profiilitaan neliskanttisia ja kierrettyjä, mikä luo kivaa lisäefektiä kiiltävään pintaan.

Viimeisimpinä, muttei missään mielessä vähäisimpinä, syntyivät jälleen intialaishenkiset, pienillä punaisilla siemenhelmillä koristellut korvikset. Helmetkin ovat kirpputorilta, jostain sekalaisten helmien pussista löytyneitä. Hetken mietin, onko kokonaisuus liina simppeli, mutta kun lisäsin vielä neliön yläpuolelle pari rengasta helmineen, niin totesin kokonaisuuden olevan juuri sopivan hillitty ja minulle sopiva.

Että näin, joskus yksistä korviksista voi syntyä jopa kolmet uudet ja ihanat. :)

maanantai 21. kesäkuuta 2010

Paperia korvissa

Räpeltäminen on välillä jäänyt vähän vähille, mutta viime viikkoina olen pitkästä aikaa saanut näprättyä vähän uuttakin. Tarkoitus onkin postata useampaan kertaan tulevina päivinä, jotta saan kaien luovuuden tuloksen ulos.

Perinteitä kunnioittaen kävin toukokuun lopulla Maailma kylässä -festareilla Helsingissä. Maailma kylässä on yksi vuoden lempitapahtumiani ja tälläkkin kertaa mukaan tarttui yhtä ja toista mielenkiintoista. Näpertäjänä innostuin etenkin myynnissä olleista ugandalaisista paperihelmikoruista! Olen itsekin askarrellut paperihelmiä (hauskaa puhdetoimintaa), mutta näiden korujen helmet olivat paljon omiani isompia ja makeamman värisiä. Valitettavasti himoitsemani kaulakorut olivat sen verran kalliita, ettei sen kertainen budjetti niihin riittänyt, mutta onneksi myynnissä oli myös irtohelmipusseja, joissa oli sekalaisia värejä ja kokoja. 

Tähän mennessä olen tehnyt helmistä kahdet korvakorut:

Ensimmäisissä korvakoruissa halusin käyttää hyödyksi helmien erikokoisuutta ja värisyyttä, joten tein niistä hauskat pitkät korvikset. Vaikka kaikki helmet ovatkin erivärisiä, on kokonaisuus jopa yllättävän toimiva. Sitäpaitsi käytössä olen jo todennut, että monivärisyyden ansiosta nämä voi yhdistää yhteen jos toiseenkin asukokonaisuuteen.

Toisissa korkvakoruissa taas näkyvät paremmin ne helmet, joiden takia valitsin juuri sen pussin, jonka valitsin: ihanat punaiset helmet. Valitsemastani helmipussista varmaan puolet oli näitä miltei saman kokoisia punaisia helmiä, joiden sävy hurmasi minut heti. Yhdenmukaiset helmijoukot toisaalta mahdollistavat myös suurempien korukokonaisuuksien toteuttamisen.

Näihin korviksiin punaisten paperihelmien rinnalle löytyi varastoista pronssin värisiä metallihelmiä. Metallihelmet ovat peräisin kirpputorilta askartelutarpeiksi ostetusta korusta. Kokonaisuutena näistä tuli paljon ensimmäisiä harmonisemmat ja niissä on ainakin omaa silmää miellyttävä itämainen fiilis. Myös näitä on jo käytännössä kokeiltu ja hyväksi havaittu. Paperihelmien selvä etu onkin, että korviksista voi tehdä isoja ja näyttäviä ilman, että ne painavat kamalasti.

maanantai 14. kesäkuuta 2010

Huopamatto

Neljän päivän urakan jälkeen ja kädet puhki kuluneina tyydyn vain lupaamaan että pidempiä selityksiä tulee myöhemmin...