perjantai 24. syyskuuta 2010

Birthday blizz

Viimein viikko on ollut kiireinen, enkä ole ehtinyt tehdä käsitöitä, mutta eilinen syntymäpäivä tarjosi ehdottomasti piristystä tällekin rintamalle. Opiskelukaveri toi yllätyslahjana aivan ihania Drops Muskat -puuvillalankoja ja nyt sormet syyhyävät ihan hulluna uusia juttuja kutomaan ja vikkaamaan! Vaan ehkä tästä pitäis ensin tehdä vähän noita keskeneräisiä valmiiksi.





maanantai 20. syyskuuta 2010

Puikot suoriksi

Viimeaikoina olen kärsinyt pahemman laatuisesta neulontavirkkauskuumeesta ja pahasti turhautunut aina sikin sokin sekaisin oleviin puikkoihini. Ompelin itselleni puikko- ja koukkupussin!

Pussi on oikeastaan aika hassu nimitys tälle säilytysratkaisulle, sillä puikkopussini on itseasiassa suorakaiteen muotoinen kangaskappale, johon on ommeltu eri korkuisia taskuja erilaisille puikoille ja koukuille. Mietin ensin, että olisin tehnyt erillisiä pusseja erilaisille välineille, mutta kun ei noita puikkoja vielä ole ihan kamalasti, niin totesin niiden mahtuvan yhteen pakettiin ainakin näin alkuun.

Pussissa on neljän korkuiset taskut: sukkapuikot 17 cm, pitkät puikot 25 cm, koukut 10 cm ja pyöröpuikot 13 cm. Leveyttä pussilla on avoimena 45 cm ja korkeutta 70 cm. Lokerojaon mitoitin sukkapuikkojen mukaan niille ja pitkille puikoille, kun taas pyöröpuikoille jaoin taskun yksinketaisesti viideksi lokeroksi. Virkkuukoukkulokerot puolestaan tein vähän fiilispohjalta.

Puikkojen pakkaaminen tapahtuu nostamalla pyöröpuikkoreuna muiden puikkojen yli. näin puikot eivät pääse tipahtelemaan omia aikojaan paketista jos sen ottaa vaikka joskus mukaan. Sitten taitellaan pussi vasemmalta alkaen paketiksi, sidotaan nauhat ympärille ja...

Voilà, kaunis paketti on valmis! Nyt pysyvät puikon nätisti ojennuksessä tiiviissä paketissa. Olen itseasiassa erittäyn tyytyväinen lopputulokseen, etenkin, kun tämä oli taas vähän tälläistä matkan varrella soveltamista. Kangasvalinnat osuivat ihan nappiin (onneksi tälläinen yhdistelmä massiivisista kangasvarastoista löytyi) ja kokonaisuudesta tuli tosi nätti ja käytännöllinen. Kasvun varaakin jäi, kun ei mulla noita puikkoja mitään täysiä sarjoja ole. Tosin nyt on kova paine mennä ja täydentää, jotta pussin sisusta näyttäisi nätiltä. :D

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Välineurheilua

Syksy tuo aika usein mukanaan jotain uutta tekemistä, etenkin kun pääsen käsiksi työväenopiston opinto-oppaaseen. Olen aiempina Turun vuosina käynyt valokuvailmaisun kurssilla, mutta nyt kaipasin jotain uutta ja sellaista, johon ei kamalasti tarvitse panostaa kurssituntien ulkopuolella. Opasta selailtuani päädyin lopulta keramiikkakurssiin, joka alkoi viime maanantaina.

Ekalla kerralla ei vielä päästy tositoimiin, vaan käytiin kurssin käytännönasioita läpi ja saatiin vähän listaa siitä, mille välineille olisi käyttöä. Nyt kun olen viikon mittaan kerännyt välineitä, tuli myös tarve tehdä välineille pussukka.

Malli on sieltä yksinkertaisemmasta päästä: melkein neliö kangastilkku, jonka pitkiin sivuihin on ommeltu vetoketju ja sitten sivut ommeltu yhteen. Vähän tietysti piti tässäkin kikkailla ompelemalla sivut niin, että vetoketju jäi pussukan "taakse" ja alakulmien sisään ompelu niin, että pussukalle syntyi pohja. Lisäksi tikkasin "etupuolelle" laatikosta löytyneestä bonuskoristenauhasta kuvioraidan. Leveyttä on suunnilleen 25 cm, korkeutta 11 cm.

Hieno tuli, ehkä jopa liian hieno. Uskaltaakos tätä nyt ottaa mukaansa sinne saven keskelle?

Ps. Jos joku täällä vieraillut ihminen miettii, että ompas tutun näköinen kangas, niin ihan syystäkin: pussukka on tehty aikoinaan helmalakanan teosta ylijääneestä tilkusta. Riittoisia jämiä, saa nähdä, mitä niistä seuraavaksi syntyy.

torstai 16. syyskuuta 2010

Neulojatäti

Osa tätä blogia lukevista on ehkä ehtinyt jo kuullakin, että allekirjoittaneesta tuli muutamia viikkoja sitten täti neljännen kerran. Tätä ennen perheeseeni kuului kaksi veljen ja yksi siskon herttainen tytär ja nyt joukkoon liittyi Minin nimellä toistaiseksi kulkeva suloinen siskonpoika. Tää täti on ollut taas vaihteeksi ihan myyty, joskin olen onnistunut hillitsemään paijailuvimmani huomattavasti tuoretta isosiskoa paremmin.

Koska olen tällainen käsityöläs ihminen, olen tietysti siitä asti, kun tiedon uudesta tulokkaasta keväällä sain, selaillut käsityölehtiä ja puuhastellut kaikenlaisia vauva juttuja. Keväällä kudoin vihreästä puuvillalangasta vihreän myssyn ja sinisestä pienet tossut, joilla pikkuherran äitiä lahjottiin jo kesällä ennen synnytystä. Jostain syystä en näemmä ole raportoinut niistä lainkaan tänne, ehkä yllätyksen säästämiseksi, mutta pitänee tehdä se jossain välissä takautuvasti.

Joka tapauksessa tossut osoittautuivat turhan pieniksi (joten ne peri Minin isosiskon nukke), mutta myssy oli juuri prikulleen oikeaa kokoa juuri nyt! Lisäksi siskoni ihastui kovasti myssyn malliin, josta itsekin kovasti pidän, joten sain nopeasti tilauksen myös toisesta piposta. Ja sitten, kun sisko oli asiaa ehtinyt vähän pureskella, laajeni tilaus vielä lisää: to-do-listalle kirjattiin kaksi myssy & lapaset -settiä, toiset värikkäinä ja toiset valkoisena.

Toinen puolisko eli värillinen setti projektista on jo valmistunut ja postitettu siskolle Espooseen. Värillisen setin päädyin tekemään lankalaatikosta löytyneistä ohuista ja ihanan pehmeistä keltaisesta ja oranssista villalangasta. Lanka on sekä myssyssä että lapasissa tuplana. 

Myssy on tehty kyprämyssyohjeella, joka löytyy Suuri käsityö-lehden numerosta 2/2006. Tämä ei itseasiassa ollut sama lehti, josta edellisellä kerralla olin myssyn tehnyt, vaikka ohje olennaisilta osin olikin sama. 

Ihan en tietenkään suostunut tekemään annetulla ohjeella, vaan pieniä muutoksia oli pakko tehdä. Toisin kuin ohjeessa, en tehnyt myssystä raidallista, vaan tein myssyn reunaan oranssin raidan ja lopun myssyn oranssikeltaista sekoitusta. 

Myssyn nyörit olivat alkuperäisessä ohjeessa perinteiset punotut, mutta halusin sen sijaan tehdä keltaiset kudotut ns. I-nyörit. Muutoin myssy tuli ihan ohjeenmukaisesti, kokona ohjeen toisiksi suurin, johon päädyimme siskoni kanssa puhelimessa neuvoteltuamme.

Lapaset on tehty Ravelrysta löytyneellä Elena Aliagan ohjeella Striped Baby Mittens. Näistä ei aluksi pitänyt tulla raidallisia, vaan resoriosan piti olla kokonaan oranssia ja tumppuosien oranssin ja keltaisen sekoitusta, mutta kun myssyä tehdessä oranssi lanka loppui kesken, piti jo kertaalleen tehdyt lapaset purkaa ja tehdä tehdä uudestaan vähän erilaisella värijaolla. Alkuperäinen väritys oli mielestäni vähän onnistuneempi, vaikkei tämäkään mitenkään erityisen huono ole.

Väritysen lisäksi ohjeesta poikettiin siinä, ettei lapasia yhdistämään tullut tällä kertaa I-nyöriä, mutta tämä johtui vain ja ainoastaan siitä, ettei lanka enää riittänyt siihen. Tosin mistään sellaisesta ei siskon kanssa ollut puhe, joten posti vei Espooseen myös kyselyn siitä, kaivataanko valkoisiin sellaista nyöriä.

Kokonaisuus oli mielestäni ihan onnistunut, mutta lopullinen tuomio tulee, jahka sisko kertoo, miten hyviä nuo käytännössä ovat. Lisäksi tällaisia pieniä on myös kiva tehdä, kun tulee niin nopeasti valmista. Niin ja tuota myssyn ohjetta voi todellakin suositella. Erittäin helppo neule, josta tulee nätti ja hyvin istuva myssy. Valkoinen myssy samalla ohjeella on jo hyvässä vauhdissa.

lauantai 4. syyskuuta 2010

Neuletapaaminen ja Ravelry

Jahas, sitä on taas tullut oltua pahoilla teillä ja eksyttyä internetin ihmemaassa... Olen jo pidemmän aikaa kuullut eri ihmisten ja blogien mainitsevan säännöllisesti neulonta ja virkkausyhteitö Ravelryn, josta kuulemma löytää ohjeita melkein mihin tahansa ja joka muutenkin mukava paikka. Sivusto on tavallaan kiinnostanut allekirjoittanutta jo pidempään, mutta koska roikun muutenkin ihan liian monilla sivuilla, niin en ole uskaltanut tännekin liittyä.

Noh, koska olen tässä tekemässä postausta, niin ei liene monellekaan vaikeaa arvata, että jälleen kerran on itseasetettujen rajojen yli hypitty ja minutkin löytää tätä nykyä Ravelrystä. Jaa ja mikäkö sysäsi rajan yli? Elämäni ensimmäinen neuletapaaminen! Inarin ehdotuksesta suuntasimme kahteen tyttöön Turun Lankabaarin kolmevuotis synttäreille, missä sohvilla istuskeli iso joukko paikallisia neulojia ja virkkaajia. Rohkeina tyttöinä soluttauduimme joukkoon ja jo maar oli hauska parituntinen! Niin ja siellä tavatut ihmiset kovasti kehuivat Ravelrya, joten tässä sitä ollaan.

Eikä kannata huolestua Lankabaarinkaan puolesta. Koska allekirjoittanut lähti niin hirveällä kiireellä liikkeelle, ei mitään käsityötarpeita sattunut mukaan, joten samoin tein ostin sekä langat että koukun uuteen työhön. Ehkä sekin yllätyspläjäys nähdään täällä jossain vaiheessa.