Olin pari viikkoa sitten viikonlopun mittaiselta Työväenopiston järjestämällä lautanauhan perusteet -kurssilla. Ilmottauduin kurssille ihan hetken mielijohteesta, kun se tuli opiston kurssiluettelossa vastaan, vaikkein oikein edes tiennyt, mitä lautanauha on tai miten sitä tehdään.
Noh, viikonloppuna oppi. Lautanauhahan on siis 3-6-kulmaisten (yleisimmin nelikulmaisten) "lautojen" avulla kudottava nauha, johon syntyy kuvio lautoja eri suuntiin yhdessä tai ryhmittäin kääntämällä. Nauhan leveyteen vaikuttavat langan paksuus ja lautojen määrä. Itse tekniikkahan on tosi vanha ja esimerkiksi muinaisessa Egyptissä on tekniikkaa käytetty. Perinnekäsityötä siis. Lisätietoa lautanauhoista saa vaikka täältä tai Wikipediasta.
Jos kurssilla jotain oppi, niin sen, että nauhan teko oli pirun hauskaa. Lautojen pyörittely, etenkin, jos tekee monimutkaisempaa kuviota, vaatii aika tarkkaa keskittymistä, eikä kiristyksiäkään voi ihan toisella kädellä tehdä, muuten nauhasta tulee luokattoman epätasaista. Sitäpaitsi kuvioitakin voi tehdä vaikka minkä laisia, ainakin jos vähän edistyneempää tekniikkaa hallitsee.
Ensimmäinen oma nauhani oli aika simppeli kahdeksan laudan nauha, johon käytin kolme väriä. kuviona oli kapea kalanruotokuvio. Langat olivat kotoa löytyneitä ohuita villalankoja, jotka onneksi kestivät kutomista hyvin, vaikka aluksi vähän epäilyttävälle näyttikin. Nauhan alusta tuli aika kamalan epätasaista, mutta onneksi se siitä tasoittui, kun sai tuntuman lankojen kiristämiseen.
Nauhan loimet muuten päättelin jakamalla ne kahtia ja tekemällä sitten lankanipuista kalanruotoletit. letit päättelin langan kierrolla.
Lopulliseen nauhaan olen ihan tyytyväinen. Eihän se nyt maailman tasaisin ole, mutta ihan nätti ja palveli hyvin tarkoitustaan harjoitusnauhana. Koko kurssista jäi kyllä hinku tehdä lisää nauhoja ja edistyneempää tekniikkaa. Nyt vaan on se ongelma, etten piru vie keksi, mihin näitä nauhoja voisi käyttää, kun en nyt ole mitään kansallispukuakaan tekemässä. Ideoita otetaan mielellään vastaan!
Tästä tulee kyllä heti mieleen, että kokeilemisen arvoisia käsityötekniikoita on ihan liikaa. Kaikkea ei voi opetella vähän, jotta ehtisi oppia jotain kunnollakin...
VastaaPoistaNäyttää siis kivalta. :)
Jee, näitä näkyi paljon Perussa, niitä vanhat mummelit teki ja myi. Itseä jäi harmittamaan etten ostanut yhtä, vyönä se olisi ollut tosi hieno. Noistahan voisi tehdä myös laukun olkanauhan.
VastaaPoistaLaukun hihnana vois käyttää joo tai vyönä, mutta kun kumpikaan ei oikein ole sellainen mun oloinen juttu. Mutta pitää funtsia tätä vähän.
VastaaPoistaOlen pohtinut lautanauhan opettelua ja nyt innostuin taas. Mulla on yks kaveri joka osais opettaa... Voishan tolla myös reunustaa jotain? Ehkä vähän jämäkkää siihen, mutta aina voi kokeilla...
VastaaPoistaVois joo! Kurssilla opettaja esitteli esimerkiksi, miten lakanoita ja huopia ynnä muita voi päärmätä lautanauhalla. Vähän normaalia nauhan tekoa haastavampaa se tosin on, kun pitää tehdä pöydän päällä ainakin, jos on raskaammasta kangaskappaleesta kyse.
VastaaPoistaNiin ja olis varmaan tossa merkinnässäkin mainita, että kirjalla oli esillä myös uudehko lautanauhakirja (Maikki Karisto: Lautanauhat http://www.bookplus.fi/kirjat/karisto,_maikki/lautanauhat-9190221 ), jonka ainakin itse ajattelin lisätä kirjeeseen joulupukille.
Saahan noista ihan millaisia vain, jos käyttö vain tyylistä on kiinni. Jos tekisi puuvillasta ja erilaisella sidoksella?
VastaaPoistaMulla on sellainen tunne, että tämän tapaisia nauhoja tehtiin joskus koulussa Kalevalan juhlavuoden kunniaksi. Ehkä vähän helpotetumpi versio, mutta lopputulos oli sama. Olivat olevinaan jotain päänauhoja tjsp.
VastaaPoistaJoo, voihan se olla, että olette tehneet ihan lautanauhaa. Itse muistan ala-asteella tehneeni pirtanauhaa, joka tekniikkana onkin aika paljon simppelimpi. Vaikka ei näiden lautanauhojenkaan teko loppujenlopuksi niin kamalan vaikeaa ole.
VastaaPoista