Tontun hommaa

Pääduin sitten jo syyskuun lopulla pohtimaan joululahjoja. Ensimmäisenä syntyi pienimmälle veljentyttärelle myssy pörröisestä violetista Novita Teddy-langasta, jonka sain kesällä tädiltäni, joka ei ylimääräisiä lankoja halunnut kantaa mukanaan Italiaan. (Keksin myös, että aiemmin esittelemäni pipot on myös tehty Teddystä, eri väristä vain.) Tämä saattaakin sitten olla ainoa joululahja, jonka uskallan tänne postittaa, muiden saajat kun eivät ehkä enää ole yhtä tietämättömiä internetistä. :)

Ohje oli Suuresta käsityöstä 8/2002, mutta käyttämäni lanka oli paksumpaa ja puikot pienemmät kuin ohjeesta, jolloin tuloksena oli ihanan muhkea ja tiivis neulos. Muokkasin myös ohjetta hieman mieleisemmäksi, sillä en ole ikinä ymmärtänyt Suuren käsityön pakkomiellettä tehdä kaikki mahdollinen erillisinä levymäisinä kappaleina. Etenkin tällaisen pienen tuotoksen kohdalla teen itse mieluummin koko hoidon pyörö- tai sukkapuikoilla ympyrää kutoen. Samalla myös siirsin kavennukset kappaleen laidoilta tehtäväksi jokaisen puikon alussa. Tulos on silloin mielestäni nätimpi.

Korvaläpät sentään tein ja kiinnitin ihan ohjeen mukaan. Samoin nauhat ja tupsut, vaikka niihin nyt ei ihan kamalasti ohjetta ollutkaan. Kaiken kaikkiaan olin aikaansaannokseen erittäin tyytyväinen ja mielestäni siitä tuli juuri sopiva pienelle tytölle. Toivoa sopii, että myös pieni neiti ja vanhempansa myssystä pitävät.

Onks pipa hyvin?

En muista, milloin olen aloittanut nämä pörröisestä vihreästä villalangasta pipot, mutta melkoisella varmuudella voitaneen sanoa, että ne ovat olleet lähes valmiita ainakin vuoden. Hirveästi hommaa pipoihin ei olisi kaivattu enää, kuvissa ensimäisenä olevasta puuttui vain päättely ja jälkimmäisestä sen lisäksi reunus (johon ei kyllä enää ollut riittävästi saman väristä lankaa). Kuitenkin pipot olivat keskeneräisten töiden kassissa, josta ne äskettäin taas kaivoin esiin tekemistä etsiessäni. 

Pohdin, mitä niille pitäisi päättelyn lisäksi tehdä, sillä ne olivat nyt silmääni hieman tylsiä. Onneksi olin tullut ostaneeksi kirpputorilta lankapussin, jossa oli ihanaa keltaista samettilankaa, joka sopi kuin nenä päähän pipojen vihreän kanssa.

Ensimmäinen pipo on hyvin tavallinen kudottu pipo, johon päätin tehdä koristukseksi virkatun kukan. Ohjeen kukkaan löysin vanhasta Moda-lehdestä. Ompelemisen sijaan päätin kiinnittää kukan pipoon kauniilla kirpparilta ostetulla napilla.

Toinen pipo on puolestaan virkattu luultavasti jostakin vanhasta Suuresta käsityöstä löytyneen ohjeen mukaan. Valitettavasti pipo oli jäänyt vähän kesken, sillä lanka pääsi niin vähiin, ettei sillä olisi enää pystynyt viimeistelemään pipon reunaa. Nyt kun löytyi tämä kaunis keltainen lanka, sain tämänkin pipon viimeisteltyä.

Nyt sitten enää pitäisi päättää, kumman pipon pitää itsellään vai pitäisikö molemmat.