Kipinäkeskiviikko: Pasilagurumi

Amigurumit ovat olleet viime vuosina kasvava trendi virkkausmaailmassa. Näiden pienten maskottien tekoon on levinnyt tuhansittain ohjeita niin netissä kuin erinäisissä kirjoissakin. Suurin osa on perinteikkäitä, hellyyttäviä japanilaistyyppisiä hahmoja, mutta etenkin netistä löytyy mitä erinäisempiä variaatioita. Pitkään oma suosikkini oli Ravelrystä löytynyt Conan O'Brien amigurumi, mutta nyt olen keksinyt uudet suosikkini: Pasila-amigurumit!

Okei, teknisesti ottaen voidaan argumentoida, etteivät nämä ole amigurumeja, mutta en voinut olla ihastumatta, kun Lankabaarin Facebook-sivulla julkaistiin linkki Repomies-maskotin teko-ohjeisiin. Ja kaiken lisäksi kommenteissa oli linkki erääseen blogiin, josta löytyi ihka aito Pöysti! Hekottelin pitkään näille ja totesin, että pitänee joskus itsekin kokeilla.

Budapest-myssy

Olin vanhempien ja veljen kanssa viikonloppulomalla Budapestissä. Reissusta kirjoittanen jotain pientä toisen blogin puolelle, mutta täällä täytyy toki esitellä reissukäsityö.

Malli: Phannie
Lanka: Garnstudio DROPS Karisma Superwash
Koukku: 4 mm ja 5 mm

Valikoin työtä vähän viimetipassa, kun tajusin, että käsimatkatavaroihin ei voi ottaa metallipuikoilla ollutta työtä ja ruumaan ei ollut mitään pakaasia menossa. Siispä piti äkkiä etsiä ohje johonkin työhön, jonka voi tehdä vähintään nelosen virkkuukoukulla ja kotoa löytyvästä langasta. Ja kun kaikki sen hetkiset pipot tuntuivat jotenkin rumilta ja ikäviltä, niin päätin tehdä uuden myssyn.

Mukaan printatuista ohjeista mukaan valikoitui lopulta Phannie ja valinta osui kyllä ihan nappiin. Ohje oli helppo, mutta työssä oli silti jujua ja lopputuloksesta tuli tosi nätti. Ihan vähän tulin ohjetta muokanneeksi, kun alkuympyrä olisi ohjeen mukaan alkanut aaltoilla omaan makuuni ihan liikaa, ja lopullisesta myssystä tulikin vähän ohjeen mukaista pienempi. Myssy istuu kuitenkin mainiosti päähän ja on ihanan lämmin runotyttömyssy.

Kotiinpaluun jälkeen tein vielä jämälangasta kukkasen, joka on hakaneulalla kiinnitetty myssyn reunaan ja voidaan siitä siirtää myös toisiin myssyihin, joita varmasti tulee tässä tehtyä. Kukka oli täysin improvisoitu.

DROPS Karisma on muuten ihanan pehmeä ja lämmin villalanka! Se noisi kyllä välittömästi suosikkilankojen kärkeen, etenkin, koska tarjolla on myös muita ihania värejä.

Työn alla

Tällä hetkellä on monta projektia enemmän tai vähemmän työn alla. Tässä vähän kurkistuksia.

Projekti 1:

Projekti 2:

Lisää näistä myöhemmin.

Neuletapaaminen ja Ravelry

Jahas, sitä on taas tullut oltua pahoilla teillä ja eksyttyä internetin ihmemaassa... Olen jo pidemmän aikaa kuullut eri ihmisten ja blogien mainitsevan säännöllisesti neulonta ja virkkausyhteitö Ravelryn, josta kuulemma löytää ohjeita melkein mihin tahansa ja joka muutenkin mukava paikka. Sivusto on tavallaan kiinnostanut allekirjoittanutta jo pidempään, mutta koska roikun muutenkin ihan liian monilla sivuilla, niin en ole uskaltanut tännekin liittyä.

Noh, koska olen tässä tekemässä postausta, niin ei liene monellekaan vaikeaa arvata, että jälleen kerran on itseasetettujen rajojen yli hypitty ja minutkin löytää tätä nykyä Ravelrystä. Jaa ja mikäkö sysäsi rajan yli? Elämäni ensimmäinen neuletapaaminen! Inarin ehdotuksesta suuntasimme kahteen tyttöön Turun Lankabaarin kolmevuotis synttäreille, missä sohvilla istuskeli iso joukko paikallisia neulojia ja virkkaajia. Rohkeina tyttöinä soluttauduimme joukkoon ja jo maar oli hauska parituntinen! Niin ja siellä tavatut ihmiset kovasti kehuivat Ravelrya, joten tässä sitä ollaan.

Eikä kannata huolestua Lankabaarinkaan puolesta. Koska allekirjoittanut lähti niin hirveällä kiireellä liikkeelle, ei mitään käsityötarpeita sattunut mukaan, joten samoin tein ostin sekä langat että koukun uuteen työhön. Ehkä sekin yllätyspläjäys nähdään täällä jossain vaiheessa.

Pipo tai baskeri

Riikan innoittamana kokeilin pipon virkkausta. Vähän hävettää myöntääkään, mutta tämä on suurin työ jonka olen koskaan virkannut. Ainoita muita taitaa olla patalaput ja jonkun kurssin pienet harjoitukset. Kokeilin vähän matkaa kirjovirkkaustakin. Materiaalina on taas vaihteeksi Nalle.


Virkkaamalla ensin kerroksen pylväitä ja viimeistelemällä työn rapuvirkkauksella (virkkaamalla päinvastaiseen suuntaan kuin yleensä tyäasentoa muuttamatta) sain aikaan ihan hauskan näköisen reunan.

Vähän baskerimallinen tästä ensimmäisestä kokeilusta tuli. Olisin halunnut siitä isomman ja sellaisen vähän roikkuvan version, mutta lähdin kaventamaan liian aikaisin. Seuraavalla kerralla paremmalla tuurilla. Ohjeita nyt ei tietenkään pidä etsiä. ;)

Hiippalakki

Eipä tosiaan ole hirveästi tullut päivitettyä, vaikka kaiken laista täällä onkin räpelletty. Joskus tammi-helmikuussa (en enää muista ihan tarkkaan milloin) syntyi itselle uusi, lämmin talvipipo.

Tämä hiippalakki on tehty vuosikertavillalangasta, josta on pitänyt tehdä pipo jo iät ja ajat. Nyt tosin pistin pipon mallin kokonaan uusiksi ja kaksinkertaisesta langasta virkaten syntyi nyt hauska vihreä hiippalakki! Hiippalakki siitä tuli ehkä enimmäkseen siksi, että olen tuhottoman huono aloittamaan pyöreää pipoa päältä ilman, että siitä tulee tuhottoman kummallinen möykky. Mitään ohjetta ei tietenkään ole käytetty, vaan levennykset on tehty ihan fiilispohjalta.

Reunaa lukuunottamatta pipo on tehty kiinteillä(?) silmukoilla, mutta reunan päätin tehdä raidan pylväitä. Pylväät sinällään näytttivät jo aika kivoilta, mutta koska olin ostanut juuri jumalattoman rullan tuota punaista nauhaa, en voinut vastustaa sen pujottamista pipon reunaan. Samaan syssyyn tein myös virkatun rosetin ja viimeistelin koristuksen pienellä punaisella napilla.

Pipo on ollut tämän talven ehdoton suosikkini ja on se muidenkin suosioon päässyt! Luokkakaverille onkin luvattu jo tehdä samanmoinen, joskin vähän lyhyempi pipo.