tiistai 22. kesäkuuta 2010

Yhdestä kolmeksi

Toissa viikonloppuna ehdin pitkästä aikaa Valtterin kirpputorille Vallilan makasiineille. Valtteri on kokonsa ja laajan valikoimansa puolesta suosikkikirpputorini ja talvikaudella aina Helsingissä vieraillessa on ollut tapana poiketa Valtteriin lauantai aamuisin. Fakta on, etten ole kertaakaan lähtenyt sieltä tyhjin käsin ulos, mutta ostosretkien tulokset ovat vaihdelleet paljonkin. Joskus löytyy ihan vähän jotain ihan pientä ja toisinaan rahtaan kirpputorilta kotiin täysiä kasseja tavaraa. Tämä visiitti lukeutui jälkimmäiseen kategoriaan.

Mukaan tarttui vaatteiden ja kirjojen ohella myös oheiset isot riippukorvakorut. Ihastuin näiden neliöiden kuviointiin heti, vaikka osa neliöitä kiinnittävistä renkaista puutuikin, oli hinta niin edullinen, että korvikset pakattiin laukkuun.

Kotona sitten ryhdyin korjailemaan korviksia ja siirtelin vähän renkaita (varastossa ei ollut laisinkaan tarpeeksi pieniä), jotteivät korvikset ihan kummallisesti repsottaisi ja sainkin kokonaisuuden näyttämään ihan hyvältä. Isot ja näyttävät koruthan nuo ovat, ja vaikka olenkin näyttävien korvisten ystävä (en hirveästi muita koruja käytä), niin näitä mallaillessa tuli kuitenkin sellainen olo, että näissä on jo etenkin lyhyttä kaulaani vasten vähän liikaa massaa ja alkuperäisessä kuosissaan ne jäisivät luultavasti aika vähälle käytölle.

Vaan eipä hätää, koska olen tällainen tee se itse -nainen, niin päätin purkaa korvikset osiin ja rakentaa niistä useampia uusia koruja! Lopulta yksistä korvakoruista syntyikin peräti kolme uutta paria.
Ensimmäisenä syntyi todella yksinkertainen kahdesta alkuperäisen korviksen neliöstä renkaalla yhdistetty riipus. Pituuttahan näilläkin korviksilla on se sama, kuin alkuperäisillä, mutta koska neliöitä ei enää ole tuossa sivuilla, niin kokonaisuus on sopivasti kevyempi ja nämä pääsevätkin huomattavasti todennäköisemmin ja usemmin käyttöön, kuin alkuperäiset.

En hallunnut käyttää toisiin korviksiin kaikkia loppuja neliöitä, joten näiden pohjana toimi yksi yksittäinen neliö, johon yhdistin eri ruskean sävyissä hohtavia pieniä pitkulaisia helmiä, joita ostin joskus viime syksynä nätin värilajitelman. Olin todella innoissani, kun keksin näille helmille vihdoin käyttö, joskin ohuesta rautalangasta kiinnityksen väkertäminen näihin oli kyllä kiitettävän työlästä (pienistä kiinnitysrenkaista nyt puhumattakaan..). Kuvasta riippuvat helmet eivät näytä ihan niin näteiltä, kuin livenä, mutta oikein hauskasti ne korviksen perässä roikkuvat. Nämä eivät muuten ole niitä ihan tavallisimpia suoria, pyöreitä helmiä, vaan itse asiassa profiilitaan neliskanttisia ja kierrettyjä, mikä luo kivaa lisäefektiä kiiltävään pintaan.

Viimeisimpinä, muttei missään mielessä vähäisimpinä, syntyivät jälleen intialaishenkiset, pienillä punaisilla siemenhelmillä koristellut korvikset. Helmetkin ovat kirpputorilta, jostain sekalaisten helmien pussista löytyneitä. Hetken mietin, onko kokonaisuus liina simppeli, mutta kun lisäsin vielä neliön yläpuolelle pari rengasta helmineen, niin totesin kokonaisuuden olevan juuri sopivan hillitty ja minulle sopiva.

Että näin, joskus yksistä korviksista voi syntyä jopa kolmet uudet ja ihanat. :)

4 kommenttia:

  1. Nuo palat on kyllä uskomattoman nätit. Pidän ehkä eniten noista joissa roikkuu kaksi, mutta tämän pituisella kaulalla niiden käyttäminen aiheuttaisi taas sitä olkapääkolinaa :D Myös kaksi muuta paria ovat i.h.a.n.a.t.

    VastaaPoista
  2. Juu, kieltämättä nuo kahden palan korut on vähän siinä rajoilla, että koliseeko ne kaiken aikaa olkapäihin. :D Nätit silti ja kun eivät kerran ole kamalan terävät, niin koliskoon olkapäihin.

    VastaaPoista
  3. Jos joskus kyllästyt kolinaan ja harkitset tuon ensimmäisen parin myymistä, muista minua. Joitain juuri tuollaisia vähän juhlavampia ja näyttävämpiä olen etsiskellyt...

    VastaaPoista
  4. Pitänee vähän vielä fiilistellä, että onko ne liian pitkät vai sopivat, mutta pistän toiveen korvantaakse. :)

    VastaaPoista